Seinien levytys- ja panelointityöt

Paneelit kiinnitetään normaalisti runkotolpitukseen, koolaukseen eli korokkeisiin (k 600 -jaolla kahdella) sähkösinkityillä nauloilla päältä. Naulaus voidaan tehdä myös ura- eli naaraspontista viimeistely- tai hakasnaulaimella tai käyttämällä naulauskiinnikkeitä. Tai kielipontista eli urosponttista viimeistely- tai hakasnaulaimella. Seinän vaakapaneloinnissa naaras- eli urapontti on aina alaspäin.

Sisäpaneloinnissa minimipaksuus paneelille on 16mm.

Seiniin ja kattoon mitoitetaan paneelijako tasalevein sovitepaloin reunoille siten, että ensin tarkistetaan paneelin hyötyleveys laittamalla 5-6 paneelia nippuun. Yhden paneelin hyötyleveys saadaan, kun nipun kokonaisleveys jaetaan paneelimäärällä. Sen jälkeen mitataan seinän tai katon leveys molemmista päistä. Jos on mittapoikkeamaa, hävitetään mittapoikkeama levittämällä paneelin saumaa 0,5 – 1mm joko koko paneloitavalla matkalla tai viimeisellä metrillä. Sovitepalat lasketaan jakamalla seinän tai katon leveysmitta lasketulla yhden paneelin hyötyleveydellä, jolloin saadaan jakojäännökseksi esim. 32,65 (31+1,65), mistä lasketaan sovitepalaleveys molempiin reunoihin kertomalla paneelin hyötyleveys 1,65 ja jakamalla kahdella.

Aloitettaessa panelointi kannattaa valita sovitepalaksi noin 10 -15mm kapeampi leveys, koska panelointi edistyy enemmän kuin mitä hyötyleveys edellyttäisi. Jos sovitepalaa ei tarvita aloitetaan panelointi siten, että naaraspontti tulee seinään päin.

Paneloinnin etenemisen edistymistä molemmista reunoista seurataan noin 0,5 – 1 metrin välein, myös jäljellä olevaa panelointileveyttä on seurattava, jotta voidaan huomioida tarvittaessa paneloinnin levitys. Sisätiloissa paneelit lyödään täysin ponttiin ellei kyse ole mittavirheen hävittämisestä.

Ulkotiloissa riippuu paneelin kosteuspitoisuudesta lyödäänkö paneeli ponttiin tiukasti vai jätetäänkö rako,  Jos paneeli on kuivaa, on jätettävä laajenemisvara (1-2 mm), ja jos märkää, niin voidaan lyödä täysin ponttiin.