Kattojen levytys- ja panelointityöt
Sisävalmistusvaiheen työt » Kattojen levytys- ja panelointityöt
Alaslaskettuja kattokoolauksia tehtäessä käytetään yleensä 50×50 rimoitusta k 600 –jaolla. Kattokoolaukseen tehdään etukorotus eli koolaus on keskeltä kattoa korotettu 300 mm:n matkalla, jottei silmän optisesta harhasta johtuen katto näyttäisi roikkuvan. Koolaus kiinnitetään esim. seiniin merkityn +1000 –koron avulla oikeaan korkoon naulaamalla, proppaamalla tai pulttipistoolilla. Keskeltä kattoa koolaus kiinnitetään kattorimoihin k 1200, naulaus 2kn 90*3,1/liitos.
Paneelit kiinnitetään normaalisti runkotolpitukseen, koolaukseen eli korokkeisiin (k 600 -jaolla kahdella) sähkösinkityillä nauloilla päältä tai naulaus ura- eli naaraspontista viimeistely- tai hakasnaulaimella ja kielipontista eli urosponttista tai käyttämällä naulauskiinnikkeitä naaraspontissa.
Sisäpaneloinnissa minimipaksuus paneelille on 16mm.
Seiniin ja kattoon mitoitetaan paneelijako tasalevein sovitepaloin reunoille siten, että ensin tarkistetaan paneelin hyötyleveys laittamalla 5-6 paneelia nippuun. Yhden paneelin hyötyleveys saadaan, kun nipun kokonaisleveys jaetaan paneelimäärällä. Sen jälkeen mitataan seinän tai katon leveys molemmista päistä. Jos on mittapoikkeamaa, hävitetään mittapoikkeama levittämällä paneelin saumaa 0,5 – 1mm joko koko paneloitavalla matkalla tai viimeisellä metrillä. Sovitepalat lasketaan jakamalla seinän tai katon leveysmitta lasketulla yhden paneelin hyötyleveydellä, jolloin saadaan jakojäännökseksi esim. 32,65 (31+1,65), mistä lasketaan sovitepalaleveys molempiin reunoihin kertomalla paneelin hyötyleveys 1,65 ja jakamalla kahdella.
Sovitepalat lasketaan jakamalla seinän tai katon leveysmitta lasketulla paneelin hyötyleveydellä, jolloin saadaan jakojäännökseksi esim. 32,65 (31+1,65), mistä lasketaan sovitepalaleveys molempiin reunoihin kertomalla paneelin hyötyleveys 1,65 ja jakamalla kahdella. Aloitettaessa panelointi kannattaa valita sovitepalaksi noin 10 -15mm kapeampi leveys, koska panelointi edistyy enemmän kuin mitä hyötyleveys edellyttäisi. Jos sovitepalaa ei tarvita aloitetaan panelointi siten, että naaraspontti tulee seinään päin.
Paneloinnin etenemisen edistymistä molemmista reunoista seurataan noin 0,5 – 1 metrin välein, myös jäljellä olevaa panelointileveyttä on seurattava, jotta voidaan huomioida tarvittaessa paneloinnin levitys. Sisätiloissa paneelit lyödään täysin ponttiin ellei kyse ole mittavirheen hävittämisestä.
Ulkotiloissa riippuu paneelin kosteuspitoisuudesta lyödäänkö paneeli ponttiin tiukasti vai jätetäänkö rako. Jos paneeli on kuivaa, on jätettävä laajenemisvara (1-2 mm), ja jos märkää, niin voidaan lyödä täysin ponttiin.
Päivitetty: 21.04.2015