{"id":93,"date":"2014-11-14T10:37:20","date_gmt":"2014-11-14T10:37:20","guid":{"rendered":"http:\/\/verkkovaria.fi\/liikenne\/ajoneuvotekniikka\/?page_id=93"},"modified":"2014-11-28T07:23:05","modified_gmt":"2014-11-28T07:23:05","slug":"jarrujarjestelmat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/verkkovaria.fi\/liikenne\/ajoneuvotekniikka\/jarrujarjestelmat\/","title":{"rendered":"Jarruj\u00e4rjestelm\u00e4t"},"content":{"rendered":"

Jarruj\u00e4rjestelm\u00e4t<\/strong><\/em>
\nNykyaikaisessa kuorma-autossa on useita erillisi\u00e4 jarruj\u00e4rjestelmi\u00e4. Ne toimivat joko toisistaan riippumatta tai eri tavoin yhdistettyn\u00e4. J\u00e4rjestelmien rakenne ja toimintaperiaate vaihtelevat auton painoluokan mukaan. Yleisesti k\u00e4ytetyist\u00e4 jarruista voidaan erottaa kolme eri p\u00e4\u00e4tyyppi\u00e4, joiden nimitykset ovat k\u00e4ytt\u00f6jarru, apujarru\/lis\u00e4jarru ja seisontajarru.
\nKaikkein kevyimmiss\u00e4 (eli pakettiautomaisissa) kuorma-autoissa on k\u00e4ytt\u00f6jarruina henkil\u00f6autojen tapaan alipainetehostetut nestejarrut. My\u00f6s er\u00e4iss\u00e4 keskiraskaissa autoissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nestejarruja, joissa kuitenkin tehostus tapahtuu paineilmalla.
\nRaskaissa kuorma-autoissa ja kaikissa yhdistelmiss\u00e4 on kuitenkin l\u00e4hes poikkeuksetta t\u00e4yspaineilmajarrut. Kuorma-autoissa on jarrujen vaatiman k\u00e4ytt\u00f6paineen kehitt\u00e4miseen erillinen paineilmakompressori sek\u00e4 jarrujen l\u00e4hell\u00e4 useita paineilmas\u00e4ili\u00f6it\u00e4, joilla varmistetaan riitt\u00e4v\u00e4n jarrutuspaineen s\u00e4ilyminen. Paineilmajarrujen k\u00e4ytt\u00f6paine on yleens\u00e4 noin 8 baaria (bar). Muutamat kuorma-autovalmistajat tosin k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t jopa 10 tai 12 baarin jarrupainetta jarrujen reagoinnin nopeuttamiseksi. Kuorma-autoissa hallitsevana jarrutyyppin\u00e4 ovat edelleen rumpujarrut vaikkakin levyjarrut ovat viime vuosina kehittyneet niille varteenotettavaksi kilpailijaksi.
\nJarrujen operointi tapahtuu ns. jarrukelloilla. Jarrukello on metallinen lieri\u00f6, jonka sis\u00e4ll\u00e4 on kuminen kalvo. T\u00e4m\u00e4 kalvo on toiselta puolelta kiinnitetty metalliseen varteen, joka ty\u00f6ntyy jarrutettaessa ulos jarrukellosta. T\u00e4m\u00e4 varsi on toisesta p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiinnitetty siten, ett\u00e4 sill\u00e4 saadaan aikaan jarrupalojen ty\u00f6ntyminen kiinni jarrurumpuun tai -levyyn. Kiinnitystapa on erilainen riippuen siit\u00e4, onko autossa rumpu- vai levyjarrut. Normaaliajossa jarrukello on sis\u00e4lt\u00e4 paineeton. Kun auton kuljettaja haluaa jarruttaa, jarrukellon sis\u00e4lle ohjataan paineilmaa, joka puolestaan ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 kumista kalvoa edell\u00e4\u00e4n aiheuttaen siten metallisen varren ty\u00f6ntymisen ulos. Paineen ohjausta varten jarrukelloon tulee kaksi ilmaletkua, joista toisessa on jatkuva paine eli ns. k\u00e4ytt\u00f6paine ja toisessa tulee ohjauspaine jarrupolkimelta. Kun ohjauspaine nousee niin jarrukelloon ohjataan ilmaa k\u00e4ytt\u00f6paineletkusta. Ohjauspaine vaihtelee 0:n ja 8:n baarin v\u00e4lill\u00e4, ja k\u00e4ytt\u00f6paine on jatkuvasti noin <6 bar.\nSeisontajarru on yleisimmin toteutettu ns. jousikellolla, joka on kuten normaali jarrukello, johon on lis\u00e4tty toinen lieri\u00f6 ensimm\u00e4isen jatkoksi. T\u00e4ss\u00e4 toisessa lieri\u00f6ss\u00e4 on sis\u00e4ll\u00e4 vahva kierrejousi, joka ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 seisontajarrun ollessa kytkettyn\u00e4 varren ulos jarrukellosta. Jousen toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on samantapainen kalvo kuin normaalissa jarrukellossa. Kun seisontajarru kytket\u00e4\u00e4n pois p\u00e4\u00e4lt\u00e4, varren ja kalvon v\u00e4liseen osioon tulee paineilmaa, joka puristaa jousen kokoon poistaen seisontajarrun toiminnasta. Metallinen varsi kulkee jousen l\u00e4pi ylemp\u00e4\u00e4n lieri\u00f6\u00f6n, joka toimii k\u00e4ytt\u00f6jarruna t\u00e4ysin samoin kuin normaali jarrukello. Huolimatta melko yleisest\u00e4 luulosta jousta ei k\u00e4ytet\u00e4 normaalin k\u00e4ytt\u00f6jarrun yhteydess\u00e4 ollenkaan vaan ainoastaan seisontajarruna.\nApujarruiksi luokitellaan j\u00e4rjestelm\u00e4t, joissa tehostetaan esimerkiksi moottorijarrutusta eri tavoin. Yleisin apujarru on pakokaasujarru. Kyseess\u00e4 on pakoputkeen sijoitettu s\u00e4hk\u00f6- tai paineilmatoiminen l\u00e4pp\u00e4, jonka sulkeminen nostaa painetta sylinterien palotiloissa. Muita apujarruja ovat esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6iset tai hydrauliset hidastimet. Niist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s englanninkielisi\u00e4 termej\u00e4 intarder tai retarder. S\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 hidastimessa jarrutusteho saadaan aikaan magneettien avulla k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hyv\u00e4ksi py\u00f6rrevirtoja ja hydraulisissa hidastimissa taas nestevirtausta rajoittamalla. Apujarrujen synnytt\u00e4m\u00e4 jarrutusteho kohdistuu, k\u00e4ytt\u00f6jarrusta poiketen, voimansiirron v\u00e4lityksell\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vetoakselille.\n\nPaineilmajarrujen huolto<\/strong><\/p>\n

Paineilmajarrujen korjaaminen on luvanvaraista. Lupaa ei kuitenkaan edellytet\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isten huoltotoimenpiteiden lis\u00e4ksi
\n\u2022\tjarrusylinterin tai -kalvon vaihtamiseen
\n\u2022\tjarruputkien ja -letkujen uusimiseen
\n\u2022\tilmakompressorin suodattimen vaihtamiseen
\n\u2022\tmerkinanto- ja varoituslaitteiden eik\u00e4 jarruvaloihin liittyvien komponenttien tai johtojen uusimiseen
\n\u2022\tsellaisiin venttiilien vaihtot\u00f6ihin, jotka eiv\u00e4t edellyt\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00f6toimenpiteit\u00e4.
\nPaineilmas\u00e4ili\u00f6ihin tiivistyv\u00e4 vesi on merkki ilmankuivaimen vajaatoiminnasta. Ilmankuivaimen suodatin on vaihdettava vuosittain. Virheellisesti suoritettava vaihtotoimenpide saattaa kovan paineen purkautuessa tuottaa kuulovaurion.<\/p>\n

L\u00e4hteet: http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kuorma-auto<\/p>\n

http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Paineilmajarru_%28ajoneuvo%29<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jarruj\u00e4rjestelm\u00e4t Nykyaikaisessa kuorma-autossa on useita erillisi\u00e4 jarruj\u00e4rjestelmi\u00e4. Ne toimivat joko toisistaan riippumatta tai eri tavoin yhdistettyn\u00e4. J\u00e4rjestelmien rakenne ja toimintaperiaate vaihtelevat auton painoluokan mukaan. Yleisesti k\u00e4ytetyist\u00e4 jarruista voidaan erottaa kolme eri p\u00e4\u00e4tyyppi\u00e4, joiden nimitykset ovat k\u00e4ytt\u00f6jarru, apujarru\/lis\u00e4jarru ja seisontajarru. Kaikkein kevyimmiss\u00e4 (eli pakettiautomaisissa) kuorma-autoissa on k\u00e4ytt\u00f6jarruina henkil\u00f6autojen tapaan alipainetehostetut nestejarrut. My\u00f6s er\u00e4iss\u00e4 keskiraskaissa autoissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"class_list":["post-93","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkovaria.fi\/liikenne\/ajoneuvotekniikka\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/93","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkovaria.fi\/liikenne\/ajoneuvotekniikka\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkovaria.fi\/liikenne\/ajoneuvotekniikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkovaria.fi\/liikenne\/ajoneuvotekniikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkovaria.fi\/liikenne\/ajoneuvotekniikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=93"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkovaria.fi\/liikenne\/ajoneuvotekniikka\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/93\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":147,"href":"https:\/\/verkkovaria.fi\/liikenne\/ajoneuvotekniikka\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/93\/revisions\/147"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkovaria.fi\/liikenne\/ajoneuvotekniikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=93"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}